Ruotuväki

Maaliskuun 15. päivänä vuonna 1962 eli 55 vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen numero Ruotuväki lehteä. Puolustusvoimien uutislehti on vuosikymmenien aikana kehittynyt merkittävästi.

Tänään Ruotuväki on pääesikunnan viestintäosaston julkaisema lehti.

Suurimpina lukijaryhminä ovat puolustusvoimien henkilöstö ja vakinaisessa palveluksessa olevat varusmiehet.

Ruotuväki ilmestyy sekä painettuna tilattavana paperilehtenä että netissä verkkoversiona näköislehtenä. Osoitteesta ruotuvaki.fi voi kuka tahansa lukea näköislehteä veloituksetta.

Lehden ensimmäisenä päätoimittajana toimi vuonna 1921 syntynyt kadettiupseeri Aatos Heinonkoski. Hän oli valmistunut upseeriksi puolustusvoimien suurimmalta kadettikurssilta 26. vuonna 1943.

Heinonkoski toimi upseerin tehtäviensä ohella myös radioselostajana ja tv-toimittajana vuodesta 1949 alkaen aina vuoteen 1965. Ruotuväen päätoimittajana Heinonkoski palveli vuodet 1963 – 1968.

Pitkäaikaisimpana päätoimittajana oli vuosina 1994 – 2003 Ruotuväki lehdessä aikaisemmin pääesikunnan tiedotusosastolla palvellut Jussi Viljanen. Hänet muistetaan hyvinkin radio- ja televisioesiintymisistään sotaväen äänenä ja kuvana.

Nykyisin Ruotuväen päätoimittajana on Mikko Ilkko, joka aloitti uransa Ruotuväessä vuonna 2006. Ilkon apuna toimituksessa työskentelee neljä palkattua henkilöä ja 9 – 10 varusmiespalvelustaan suorittavaa asevelvollista. He työskentelevät Ruotuväessä toimittajina, valokuvaajina, levikkisihteerinä ja graafikkona. Suomalaisen median palveluksessa on useita entisiä Ruotuväen toimittajia.

Ruotuväen levikki on 27 000 ja lehti ilmestyy vuosittain 22 kertaa.

Yleensä lehdessä on 16 sivua. Yhtenä mielenkiintoisena uutisaiheena on

kesä- ja joulukuussa julkaistavat palveluksessa olevien kenraalien kuvat.

Jos lehtemme lukijoilta on Ruotuväki unohtunut niin esitän, että tilaatte paperilehden isällenne tai isoisällenne ja luette itse lehden verkosta näköislehtenä.

Lauri Väättänen

Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka seuraa maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa sekä muutakin maailman menoa.