Naissotilaat

Näin ensimmäiset naissotilaat palvellessani Lähi-idässä rauhanturvaajana vuosina 1986-1987. Israelin asevoimilla, IDF eli Israel Defense Forces oli palveluksessa miesten lisäksi myös naisia. Lomalla olevia naissotilaita näkyi bussipysäkeillä ja muuallakin univormuissaan aseitaan kantaen.

UNIFILin operaatioalueella näin tuolloin norjalaisen naissotilaan, joka oli kypäräpäisenä miehistökuljetusajoneuvon konekivääriampujana. Daami oli kovin sotaisen näköinen. Tuohon aikaan suomalaisia naisrauhanturvaajia ei ollut vielä palveluksessa.

Ensimmäiset suomalaiset naispuoliset rauhanturvaajat astuivat palvelukseen Etelä-Libanonissa ja Golanilla joulukuussa 1991. Tapasin heitä, kun olin vuosina 1991-1992 toista kertaa rauhanturvatehtävissä.

Elisabeth Rehn toimi 1990-luvulla puolustusministerinä ja hänen ansiokseen voidaan laskea se, että eduskunta hyväksyi äänin 103-66 tammikuun 31. päivänä vuonna 1995 lain naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Ensimmäiset vapaaehtoiset naiset aloittivat palveluksensa joukko-osastoissa 16.10.1995.

Sisällissodassa 1918 palveli punaisten puolella Wikipedian mukaan naiskomppanioissa noin 2000 naista. Valkoisten puolella palvelleiden naisten määrästä en ole löytänyt tarkempia tietoja. Yksi näistä valkoisten joukkojen naisista lähetti rintamalta 3.4.1918 päivätyn kirjeen isälleni. Tästä kirjeenvaihtotuttavasta ei kuitenkaan tullut äitiäni.

YLE TV 2 on ohjelmistossaan esittänyt katsojille viime vuonna kuvatun yhdeksänosaisen televisiosarjan ”Naissotilaat”. Ohjelma on edelleen nähtävissä Areena-palvelussa. Sarjassa esiintyvät neljä nuorta naista eli Miisa, Moona, Jenni ja Pirita.

Tämän TV-sarjan naissotilaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2017 Porin prikaatiin Niinisalossa. Kun joukko-osastossa koulutetaan vuosittain noin 4000 sotilasta eivät nämä TV-sotilaat palvelusaikanaan välttämättä erottuneet kovin paljoa muusta joukosta. Naisia oli palveluksessa Säkylässä ja Niinisalossa vuonna 2017 noin 200. Television ”Naissotilaat” ohjelmasarja piti ainakin minut kovasti kiinni TV-ruudun ääressä.

Maaliskuun alussa tänä vuonna Puolustusvoimat tiedotti ”Yli 1500 naista haki vapaaehtoiseen asepalvelukseen”. Lukumäärä on kaikkien aikojen suurin. Vuoden 1995 hakijamäärä oli 793. Siitä tapahtui vähäistä laskua, mutta vuodesta 2014 alkaen tuli uutta kasvua. Vuonna 2017 hakijoita oli 1126 ja nyt 1516.

Edellä olevat tilastoluvut ovat hyviä. Huolestuttavaa on se, että esimerkiksi tutkija Kaisa-Maria Tölli kertoi Sotilassosiologien seminaarissa 7. maaliskuuta Santahaminassa naisten palveluksessa saamista vammoista. Jossain ryhmässä jopa 90 prosenttia naisvarusmiehistä olisi saanut palvelusaikanaan jonkinasteisen rasitusvamman. Tämän kirjoittajan mielestä ja myös tutkija Töllin mukaan asioita on tutkittava tarkemmin. Naisille pitää löytää oikeat koulutustavat ja myös oikeat tehtävät.

Lauri Väättänen

Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka seuraa maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikka sekä muutakin maailman menoa.