Etelä-Suomen Sotilaslääni tiensä päässä – vastuu siirtyy Kaartin Jääkärirykmentille ja Uudenmaan aluetoimistolle

Puolustusvoimauudistuksessa voidaan erottaa useita erillisiä kokonaisuuksia. Puolustusvoimien päätehtävän, maamme sotilaallisen puolustamisen kannalta merkittävin muutos on sodan ajan vahvuuden pienentäminen 120 000 sotilaalla. Se aiheuttaa poikkeusolojen suunnittelun ja joukkorakenteen kehittämisen. Samalla otetaan käyttöön uudistettu taistelutapa sekä uusia ase- ja johtamisjärjestelmiä.

Koulutusorganisaation muutokset, eli joukko-osastojen lakkauttamiset ja yhdistämiset, sekä näkyvät että vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan ja kansalaisiin eniten. Hallintorakenteen virtaviivaistaminen sotilasläänien lakkauttamisen ja aluetoimistojen määrän vähentämisen myötä, on etenkin joukko-osastoihin vaikuttava uudistus. Neljäs suuri kokonaisuus on erilaisten tuki- ja palvelutoimintojen keskittäminen yhteen johtoon suuremmiksi yksiköiksi. Kaiken tämän tuloksena on puolustusvoimista mahdollista vähentää yli 2100 tehtävää.

Sotilasläänien ja niiden johdossa olleiden aluetoimistojen keskeisimmät tehtävät ovat olleet oman alueen sotilaallinen puolustus, yhteistoiminta eri viranomaisten ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa sekä aluehallintotehtävien, kuten kutsuntojen ja kertausharjoitusten järjestäminen. Etelä-Suomen Sotilaslääni on ollut lisäksi vastuussa valtiollisten tilaisuuksien tukitehtävistä.

Kaartin Jääkärirykmentin rooli kasvaa Uudellamaalla

Puolustusvoimauudistuksessa sotilasläänien tehtävät siirretään lähes sellaisenaan joukko-osastojen vastuulle. Joitakin tehtäviä siirtyy myös Maavoimien esikunnalle ja Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle.

Etelä-Suomen sotilasläänin tehtävät ottaa vastaan Kaartin jääkärirykmentti. Nykyisen kolmen aluetoimiston tehtävät keskitetään yhdelle, uutena perustettavalle Uudenmaan aluetoimistolle. Kaartin jääkärirykmenttiin siirretään myös Puolustusvoimien Urheilukoulu sekä aiemmin Etelä-Suomen huoltorykmenttiin kuulunut huoltokeskus. Muutoksen kohteena olevissa organisaatioissa tehtäviä on yli 500 ja uudessa niitä tulee olemaan hieman alle 400. Nämä luvut osoittavat hyvin henkilöstön käyttöön kohdistuvat tehostamistoimenpiteet.

Yhteistoiminta-asioissa Kaartin jääkärirykmentin vastuualueena tulee jatkossa olemaan Uudenmaan maakunnan alue, jossa on nykyisellään 28 kuntaa. Sotilaallisen puolustamisen kannalta katsottuna alueella sijaitsee elintärkeitä kohteita – valtakunnan etelärajalla sijaitseva pääkaupunkialue hallinnon, elinkeinoelämän sekä median keskittymineen, lentokentät ja Suomenlahden merkittävimmät tuontisatamat. Taajamataistelu ja sotilaspoliisikoulutus säilyvät rykmentin koulutuksen avainosaamisina Uudenmaan Jääkäripataljoonassa ja Kaartin Pataljoonassa.

Sotilasläänien kaikkien poikkeusolojen tehtävien siirtyessä joukko-osastoille kyetään niiden joukkotuotannossa ottamaan entistä paremmin huomioon poikkeusolojen vaatimukset. Samalla joukko-osastojen perinteisen päätehtävän – koulutuksen – rinnalle nousee laaja vastuu sodan ajan toimintojen suunnittelusta ja valmistelusta.

Kaartin Jääkärirykmentin komentajana aloittaa 1.1.2015 prikaatikenraali Pekka Toveri.

Apulaiskomentaja johtaa kokonaisturvallisuutta

Uusien vastuiden johtamiseksi perustetaan Maavoimien joukko-osastoihin apulaiskomentajan tehtävä. Apulaiskomentaja on joukko-osaston komentajan ensimmäinen sijainen. Hän ratkaisee aluehallintoviranomaiselle kuuluvat hallintoasiat ja johtaa joukko-osastoon kuuluvien aluetoimistojen toimintaa. Ensimmäiseksi apulaiskomentajaksi on määrätty eversti Risto Kolstela.

Joukko-osaston apulaiskomentaja toimii eräänlaisena kokonaisturvallisuuden linkkinä yhteistoiminta-alueellaan. Hän vastaa erikseen käsketyistä poikkeusolojen valmisteluista, viranomaisyhteistoiminnasta, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestämisestä sekä tehtäviinsä liittyen maanpuolustustahdon ja -hengen vaalimisesta.

Esikuntapäällikön rooli esikunnan johtamisessa säilyy entisellään joukko-osaston henkilöstöhallintoon, operatiivisiin asioihin, koulutukseen sekä logistiikkaan kuuluvien asiakokonaisuuksien valmistelijana. Esikuntapäällikkö on komentajan toinen sijainen. Everstiluutnantti Jukka Parvinen jatkaa esikuntapäällikkönä.

Puolustusvoimien Urheilukoulu tuo medianäkyvyyttä

Puolustusvoimien Urheilukoulu siirretään uudistuksen myötä Lahdesta Santahaminaan. Vuonna 2015 Kaartin Jääkärirykmentin kokoonpanossa joukkoyksikkönä toimiva Urheilukoulu on jo aloittanut varusmiesurheilijoiden palveluksen Santahaminassa.

Huippu- ja varusmiesurheilun tukemisen arvostus puolustusvoimissa on niin suuri, että Urheilukoulu voi jatkaa toimintaansa lähes entiseen malliin. Santahaminassa varusmiesurheilijat majoitetaan vuonna 2005 täysin peruskorjattuun yli 200 varusmiestä majoittavaan kasarmiin. Urheilukoulu säilyy kokonaisuutenaan yhtenä Kaartin Jääkärirykmentin kolmesta joukkoyksiköstä.

Puolustusvoimien Urheilukoululla on kiistatta merkittävä kansallinen ja kansainvälinen maanpuolustuksellinen pr -arvo huippu-urheilijavarusmiesten kautta. Siirtyminen Santahaminaan tuo Urheilukoululle ja Kaartin Jääkärirykmentille lisää medianäkyvyyttä.

Yhteistoimintaan yhden luukun periaate

Sotilasläänin viranomais- ja muut yhteistoimintajärjestelyt kulminoituvat erilaisiin yhteistoimintasopimuksiin ja niiden myötä toteutettavaan suunnitteluun sekä harjoitteluun. Etelä-Suomen sotilasläänillä on yli 50 yhteistoimintasopimusta eri toimintatahojen kanssa. Sopimusten hallinnointi ja ylläpito on varsin työlästä, koska julkiset organisaatiot muuttuvat nykyisin aiempaa nopeammin.

Puolustusvoimauudistukseen liittyen sopimusten sopimistasoja ja lukumäärää tultaneen tarkistamaan. On huomattava, että uudistukseen liittyen puolustusvoimien hallintoyksiköiden määrä vähenee, mutta yhteistoimintaosapuolten määrä säilyy jokseenkin ennallaan. Yhteistoimintaosapuolten ymmärtämys ja tuki organisaatiollemme muutosvaiheessa on tarpeen.

Myös yhteistoimintatehtävien hoitamiseen osallistuvan henkilöstön käyttöä joukko-osastoissa on laajennettava. Yhteistoimintaan luotavat uudenlaiset toimintamuodot ratkaistaan viimekädessä uudistettujen joukko-osastojen toiminnan käynnistymisen yhteydessä.

Puolustusvoimien sodan ajan joukkorakenteeseen muodostetaan paikallisjoukot paikallispataljoonineen. Reserviläisten vapaaehtoistoiminta pyritään jatkossa kohdentamaan näihin joukkoihin. Maanpuolustuskoulutuksen ja reserviläistoiminnan tukitehtävissä kyetään toimimaan jatkossa yhden luukun periaatteella. Joukko-osastot pystyvät suunnittelemaan ja toteuttamaan kaiken yhteistoiminnan ja tuen reserviläisille ilman, että asioita joudutaan käsittelemään monessa eri paikassa.

Uudenmaan aluetoimisto toimii aluehallintoviranomaisena

Aluetoimistojen määrä vähenee uudessa organisaatiossa. Nykyisten 19 lakkautettavan aluetoimiston tilalle perustetaan 12 uutta aluetoimistoa. Pääosa uusista aluetoimistoista perustetaan jonkun nykyisen aluetoimiston rungolle ja jo olemassa olevaan hallintorakennukseen.

Aluetoimistojen rooli aluehallintoviranomaisena muuttuu siten, että jatkossa ne käyttävät Maavoimien esikunnan ohjauksessa aluehallintoviranomaisen toimivaltaa asevelvollisuusasioissa. Aluetoimistot eivät ole enää osa esikuntaa, vaan ne itsenäisiä, apulaiskomentajan alaisia toimistoja. Muutos ei kuitenkaan muuttane käytännön työtä, vaan on enemmänkin hallinnon tehostamista.

Uudessa järjestelmässä on mahdollisuus yhtenäistää aluetoimistojen toimintaa ja luoda samanlaisia toimintamalleja muun muassa kertausharjoituskäskyjen käsittelyssä sekä kutsuntojen järjestelyissä.

Uudenmaan aluetoimisto on hyvä esimerkki hallinnon tehostamisesta aluetoimisto-organisaatiossa. Aikaisempaan kolmeen aluetoimistoon verrattuna sen henkilöstö lähes puolittuu. Pääkaupunkiseudun ja sen ympäristön väestökeskittymästä johtuen Uudenmaan aluetoimiston vastuulla on kuitenkin 30 – 40 % asevelvollisuusalan valtakunnallisesta toimintavolyymista. Everstiluutnantti Juho Raulo toimii Uudenmaan aluetoimiston päällikkönä. Aluetoimiton toimipaikka on Lauttasaaressa sotilasläänin esikunnan nykyisisä tiloissa.

Kuntakutsuntoja jatketaan

Kutsuntojen kehittämisestä on tehty useampia erilaisia selvityksiä. Vaihtoehtojen ääripäinä ovat olleet nykymalli ja toisessa päässä siirtyminen niin sanottuihin ”nettikutsuntoihin”. Näiden lisäksi esillä on erilaisia välimalleja.

Nykymallin edut on todettu selvästi ja sitä halutaan perustellusti jatkaa. Kuntakutsunnat mahdollistavat eri viranomaisten, etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltotoimintojen ja nuorten kohtaamisen. Syrjäytymistä ehkäisevä Aikalisähanke onkin jo jalkautunut kaikkialle. Kuntien osallistuminen liikuntaharrastuksen kannustamiseen ja esimerkiksi ennaltaehkäisevään hammashuoltoon ovat myös hyviä esimerkkejä yhteistyöstä.

Kutsuntapäivänä paikalla ovat aluetoimistojen päälliköiden johdolla kaupunkien ja kuntien johto sekä eri viranomais- ja maanpuolustusjärjestöjen edustajat sotilassoittokuntien tahdittamana. Tällä tavoin yhteiskunnan eri tahot osoittavat sitoutumista järjestelmään.

Kutsunnanalaisen kannalta tärkeimmät viranomaispäätökset kutsunnoissa ovat palveluskelpoisuusluokka, palveluspaikka ja palvelukseen astumisajankohta. Jatkossakin ne tullaan tekemään laadukkaasti.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Jokainen puolustusvoimauudistuksen askel on huolellisesti suunniteltu ja toteutettu. Riittävän pitkä siirtymisaika, hyvä strateginen muutosjohtaminen, keskijohdon sitoutuminen, eri vaihtoehtojen läpinäkyvä tarkastelu, palautteen huomioon ottaminen, onnistunut viestintä sekä luottamushenkilöstön rakentava osallistuminen ovat olleet tähänastisia avainsanoja menestykseen. Uudistukselle asetetut resurssien säästötavoitteet tullaan saavuttamaan käsketyssä ajassa. Kaikki tämä on todellisuutta myös Etelä-Suomen sotilasläänissä.

Pian alkaa olla aika siirtää katse uuden organisaation alkutaipaleen haasteisiin. Eräänä merkittävänä seikkana nousee esiin uusien, selkeästi aikaisempaa suurempien toimintayksiköiden muodostuminen. Tämä kasvattaa sekä johtajien että perustyötä tekevien vastuuta ja työmäärää.

Muutokset toteutuvat Puolustusvoimissa alueiden erityispiirteet ja myös aikaisemmat hyvät toimintatavat säilyttäen. Etelä-Suomen sotilasläänin komentajana näen uudistuksen lopputuloksena Uudellamaalla ajassaan elävän Kaartin jääkärirykmentin ja siihen kuuluvan Uudenmaan aluetoimiston.

Siirtyessäni vuodenvaiheessa Puolustusvoimien yli 37 –vuoden palveluksen jälkeen 1.1.2015 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtajaksi, kiitän kaikkia yhteistoimintatahoja ja erityisesti maanpuolustustahtoisia reserviläisiä eteenpäin katsovasta ja vastuullisesta yhteistoiminnasta.

Etelä-Suomen Sotilasläänin Komentaja

Prikaatikenraali Pertti Laatikainen