Erinomainen  opinahjo

Itsenäisen Suomen reserviupseerikoulutus täytti loppukeväällä 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on julkaistu todellinen tietoteos ”Reserviupseerikoulutus maalla, merellä ja ilmassa 100 vuotta”. Kirja on historia heistä yli 180.000 koulun suorittaneista. Heistä yli 1000 on ollut naisia, joista osa on ollut myös kurssinsa priimuksia. Hieno asia.

Kurssien historia liittyy ennen muuta Haminaan, jossa valtaosa koulutetaan. Se myös kertoo muilla paikkakunnilla tapahtuvan koulutuksen. Keskeistä on antaa kokonaiskuva reservinjohtamisen  kehittymisestä osana maanpuolustustamme.

Reserviupseerien koulutuksen luja perusta on yleisessä asevelvollisuudessa. Se on jokaisen velvollisuus lainsäädäntömme mukaan. On upea asia, että tällä on kansalaistemme selkeä tuki. Tunnustetaan vanha ja inhorealistinen sanonta ”jokaisella maalla on oma armeija, joko oma tai vieras”. Tämän Suomen historia osoittanut.

Kirja kertoo myös oppilaskunnista, jotka toimivat kurssilaisten puolestapuhujina monissa arkipäivän asioissa sekä rakentavat kurssihenkeä ja sen säilyttämistä.

Asevelvollisuuden päättymisen jälkeen tulee ”uusi elämä”. Työ, ura ja perhe. Mennyt aika unohtuu. Mutta se tulee toisinaan mieleen.

Suoritin RUK:n kurssin 1969 kurssilla 130. Historiaa muistavat, että silloin oli kulunut vuosi Tsekkoslovakian miehityksestä. Vuosi oli myös kulunut Pariisin ylioppilasmellakoista ja puoli vuotta Suomessa Vanhan ylioppilastalon valtauksesta. Monet aatteet kamppailivat, myös arvot ja jopa itsenäisyydelle annettava arvo ja merkitys. Aika silloin oli ristiriitainen ja erottava. Kurssimme oli yhteisen maanpuolustustahdon puolestapuhuja.

Tein valtaosan työurassani AKAVAssa. Vuosien mittaan usein sain tervehdyksen ”olimme samalla RUK:n kurssilla”. Mieleenpainuvia hetkiä. Ei siis ollut ihme, että vuonna 2007 kurssimme kummikurssin 230 päättäjäisseremonioiden jälkeen päätimme perustaa tulevaa yhteydenpitoamme hoitamaan Smile-toimikunnan. Nimi tulee kurssimme tunnuksesta. Kiitokset tästä ja jatkosta kuuluvat kurssimme oppilaskunnan puheenjohtajalle ja toimikuntamme puheenjohtajalle, nyt edesmenneelle Kauko Juhantalolle ja oppilaskuntamme hallitukseen jäsenelle Ilkka Kanervalle.

Kurssimme on kokoontunut RUK:sta valmistumisemme 40- , 45- ja 50- vuotisjuhlille puolisoineen. Pidämme myös joka vuosi kurssitapaamisen. Meillä on omat kotisivumme ja pidämme sähköisesti yhteyttä kurssiveljiimme. Nyt valmistaudumme 55-vuotisjuhliin.

Olen kurssimme Smile-toimikunnan jäsen. Harvaan luottamustehtävään olen tuntenut samaa tunnetta. Meille on ollut vilpitön ilo järjestää tilaisuuksia, koska kurssihenkemme on niin vahva. Näin on, riippumatta siitä, mitä olemme tehneet tai aikaansaaneet kurssimme jälkeen – olemme kurssiveljiä.

Yhteishengellä on ollut kautta historian merkittävä voima. On niin, että henki voittaa materian.

Risto Piekka

Paikkarin torpan tuki ry:n puheenjohtaja

Kolumni on lainaus Länsi-Uusimaasta.