Tiesitkö, että lottajärjestö oli jäädä syntymättä – perustamisesta 100 vuotta
Lotta Svärd -järjestö perustettiin maaliskuussa 22.-23.3 1921. Perustamista edelsi monimuotoinen tapahtumien vyyhti, kun voimakastahtoiset naiset linjasivat järjestön toimintaperiaatteita. Tilanne kärjistyi siinä määrin, että lopulta järjestö perustettiin kaksi kertaa. Vuosikymmenten saatossa huippuunsa organisoidusta järjestöstä kehittyi väkilukuun suhteutettuna maailman suurin naisten aseeton maanpuolustusjärjestö, joka liitettiin osaksi liikekannallepanojärjestelmää 1930-luvun alussa.
Järjestön perustamisen 100-vuotispäivänä lottia ja pikkulottia on elossa alle 10 000. Kansalaiset voivat kiittää ja tervehtiä suomalaisen yhteiskunnan voimanaisia osoitteessa lottasvard100.fi.
Enimmillään lakkautettuun Lotta Svärd -järjestöön kuului 240 000 naista ja tyttöä. Järjestö oli organisoitunut tiukasti ylhäältä alaspäin. Keskustoimikunta päätti, piirit ja paikallisosasto toteuttivat. Jäsenistölle vaatimukset olivat tiukat ja kuri kova.
-Tehokkuutta kuvastaa hyvin se, että sota-aikana lottajärjestön rajatoimisto pystyi siirtämään rivilotan jostakin Sisä-Suomen pienestä maalaiskylästä tehokkaasti ja suhteellisen nopeasti täsmälleen sinne, missä hänen työpanostaan tarvittiin. Lottia toimitettiin sotatoimialueelle jopa päivien sisällä satojen kilometrien päähän, sanoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen
Erimielisyydet olivat kaataa
Lotta Svärd -järjestö juontaa juurensa vuonna 1918 perustetun Suojeluskuntajärjestön paikallisiin naisosastoihin. Suojeluskunta (1918–44) oli vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, jossa myös naiset saivat toimia. Vuoden 1919 lopulla suojeluskunnan naisosastoja oli jo lähes 200. Se takasi, että lottajärjestössä oli paljon jäseniä alusta alkaen.
Ensimmäinen perustaminen tapahtui syksyllä 1920 nimellä Registrerad förening Lotta Svärd. Tuossa vaiheessa paikallisosastojen voimakastahtoisten johtajien näkemyserot säännöistä erosivat kovasti toisistaan. Erimielisyyksiä on niin paljon, että toiminta oli vaakalaudalla. Osa paikallisosastoista harkitsi jopa toimintansa lopettamista.
Lopulta suojeluskuntain päällikkö Didrik Von Essenin aloitteesta perustettiin komitea, joka laati uudet säännöt 1920. Varsinaisen lottajärjestön perustamiskokouksen katsotaan olleen 22.-23.3.1921 Helsingissä, kun Lotta Svärdin piiriedustajain kokous hyväksyi komitean laatimat säännöt. Pian tämän jälkeen valtakunnallinen Lotta-Svärd yhdistys aloitti toimintansa. Järjestön nimi juontui Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runoon Lotta Svärdistä, joka seurasi miestään Suomen sotaan 1800-luvulla.
Osaksi liikekannallepanojärjestelmää
Lotta Svärdin jaostojen toiminnan lähtökohtana oli suojeluskuntien kaikenlainen avustaminen. Lisäksi muonitus-, lääkintä ja kansliajaostojen velvoitettiin asettavan liikekannallepanon sattuessa suojeluskuntajärjestön käyttöön riittävästi lottia.
Kun vuoden 1927 maanpuolustuslaki sekä vuoden 1932 asevelvollisuuslaki määrittivät suojeluskuntajärjestön osaksi Suomen sotavoimia, Lotta Svärdistä tuli osa liikekannallepanojärjestelmää Lottajärjestö kiinnittyi puolustuslaitokseen ja sai jatkuvasti tässä asemassa lisää tehtäviä ja koulutusvastuuta.
Kiitä lottia ja pikkulottia julkisesti – kiitokset viedään perille
Lotta Svärd 100 -juhlavuonna kaikilla on mahdollisuus kiittää ja tervehtiä lottia ja pikkulottia heidän työstään Suomen hyväksi. Tämän voi tehdä osoitteessa lottasvard100.fi. Viestit julkaistaan Lotta Svärd Säätiön verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi viesteistä kootaan kirje, joka lähetetään säätiön rekisterissä oleville lotille ja pikkulotille.
– Perinteisellä kirjeellä muistaminen on tärkeää. He ovat sukupolvea, jolle postin kululla on aivan erityinen merkitys. Sota-aikana kenttäposti oli ainoa keino pitää yhteyttä läheisiin. Kirje kotoa piti yllä toiveikasta mielialaa. Rintamalta saapunut posti oli puolestaan merkki siitä, että oma lähimmäinen oli elossa ja lievitti ikävää, Nurminen kertoo.
Vuosina 1941–45 kotirintamalta lähetettiin kenttäpostin välityksellä yli 257 miljoonaa kirjettä, 43 miljoonaa postikorttia ja 4,3 miljoonaa pakettia. Vastaavasti joukoista lähetettiin 458 miljoonaa kirjettä kotirintamalle. Kenttäposti oli hyvin tärkeä osa puolustusvoimien henkisen huollon toimintaa.
Kuvat: Lottamuseon arkisto / Lotta-Svärd yhdistyksen ensimmäinen varsinainen vuosikokous Helsingissä 1922
Ennen julkaisemattomat lottakuvat Instagramista @lottasvardofficial
Lisätiedot:
Anne Nurminen, toiminnanjohtaja, Lotta Svärd Säätiö, puh. 044 744 2020, anne.nurminen@lottasaatio.fi
Miia-Susanna Koski, viestintäpäällikkö, puh. 050 310 0750,
Lotta Svärd 100 -juhlavuoden sivusto ja Lottagalleria www.lottasvard.fi
https://www.facebook.com/lottasvardsaatio
Lotta Svärd Säätiö on 1921–44 toimineen lottajärjestön huolto- ja avustustyön suora perillinen. Syksyllä 1944 lotat perustivat Suomen Naisten Huoltosäätiön jatkamaan lottajärjestön huolto- ja avustustyötä. Vuonna 2004 huoltosäätiön nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi.
Lotta Svärd Säätiö toteuttaa tehtäväänsä lottajärjestössä palvelleiden naisten laatimien sääntöjen puitteissa huolto- ja avustustyön parissa, avustamalla naisten koulutusta toimimaan kriisitilanteissa ja tekemällä näkyväksi ammatillisen museotyön kautta lottajärjestössä toimineiden naisten työn merkitystä suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa.
Säätiön toimipaikka sijaitsee Helsingissä ja Lottamuseo Tuusulassa. www.lottasaatio.fi, www.lottamuseo.fi
