Suojeluosaamista reserviläisille aselajikouluttajakurssilla
MPK:n ja Puolustusvoimien keskitetty pioneerikouluttajakoulutus 2022
Kapteeni Esa Koskinen esittelee pelastusvälineistöä ennen niiden kokeilua.
Maanpuolustuskoulutus MPK:n aselajikouluttajakoulutuksen orientaatiojakso järjestettiin Maasotakoululla Haminassa. Paikalla oli yli 200 reserviläistä ympäri Suomen. Aselajikouluttajakurssien tarkoituksena on antaa reservin kärkiosaajille tietoa, taitoa ja valmiuksia kouluttajatehtävissä toimimiseen omissa piireissään. Useimmat osallistujat ovat jo sitoutuneet kouluttajatehtäviin ja aselajikouluttajakurssin opit päästään viemään nopeasti käytäntöön.
Pioneeri- ja suojelukoulutettavia oli paikalla parikymmentä. Viikonloppu aloitettiin oppitunneilla, joilla käsiteltiin kokonaisuuden kannalta keskeinen teoriasisältö tiiviisti. Tästä siirryttiin nopeasti ryhmäpohdintaan ja käytännön koulutuksiin. Kaasu- ja säteilytiedustelukoulutuksessa päästiin käyttämään myös simulanttiaineita ja simulaattoreita, jotka tukivat oppimista tehokkaasti elävöittämällä harjoittelua. Käytännön harjoittelussa osallistujat ryhmäytyivät nopeasti ja keskustelivat vilkkaasti – olihan monella jo ennestään suojeluosaamista.
Pääkouluttajana toimi kapteeni Esa Koskinen Porin prikaatista. Kouluttaja- ja mentoritehtävässä osallistunut reservin majuri Timo Lukkarinen tuki ryhmätöitä. MPK:n vastuuhenkilöt, piiripäällikkö Jyrki Niukkanen ja koulutus- ja viestintäsuunnittelija Ossi Hietala tukivat toimintaa kertomalla tulevasta koulutusympäristöstä, tavoitteista ja kuinka ne saadaan toteutettua. Lisäksi he ovat suunnitelleet tämänvuotisen koulutuskokonaisuuden yhdessä kapteeni Koskisen kanssa.
Uutta oppia mukavuusalueen ulkopuolelta
Reservin ylikersantti Heikki Ropponen aloitteli reserviläistoimintaa heti Kontiorannan varuskunnasta kotiuduttuaan 1990-luvun alussa. Toiminta alkoi paikallisessa aktiivisessa reserviläisyhdistyksessä. ”MPK:n toiminnan käynnistyttyä ensimmäisille kursseille osallistuin ennen 90-luvun puoliväliä. Ennen ns. ”ruuhkavuosien” taukoa tuli osallistuttua silloisille turva-, valmius- ja muutamalle lisäkurssille. Turvakurssin kurssinjohtajanakin tuli toimittua”, Ropponen muistelee.
Ropponen tekee käyttöönottotarkastusta ChemPro 100-laitteelle.
Myöhemmin Ropponen on osallistunut aselajikouluttajakursseille ja kouluttajakursseille. Koulutustehtäviäkin kertyy säännöllisesti. ”Koetan osallistua mahdollisimman usein. Pioneeriaselajin kouluttaminen on minulle mieluisaa. Tämä suojelukurssi on aihepiiriltään uutta ja ihmeellistä. Suosittelen kyllä kaikille kouluttajana kehittymisen kannaltakin poistumaan välillä omalta mukavuusalueeltaan. Varmaan liikkeen edistämisen ja linnoittamisen parissa olisin omalla mukavuusalueellani paremmin”, maanrakennusinsinöörinä työskentelevä mies mietiskelee. ”Koen tämän etuoikeudeksi tehdä työtä maanpuolustuksen eteen omalla panoksellani. Ukkini oli suojeluskuntavääpeli ja ”ympäristötekijät” eivät mahdollistaneet 70–80- luvuilla isälleni mahdollisuutta osallistua näin, vaikka aktiivinen reservinaliupseeri olikin.”
Syventävää käytännön vaihetta Ropponen odottaa innolla ja etävaiheen asioiden kanssa aloitellaan painiskelemaan motivoituneena.
Siviiliosaaminen käyttöön reservin tehtävissä
Timo Lukkarinen, reservin majuri, oli mukana kouluttajana ja mentorina Haminassa, ja kertoi omasta reserviläispolustaan. ”Ensimmäiset 20 vuotta olin reservissä kertaamassa perinteisessä pioneeritoiminnassa. Kutsut kertausharjoituksiin olivat säännöllisiä, mutta ehkä pidemmän päälle niiden väli alkoi pitenemään. Koska olen ammatiltani kemisti, olin jo pitkään ollut kiinnostunut suojelutoiminnasta”, Lukkarinen kuvailee.
Säteilevän kontaminaation etsiminen harjoituslaitteella.
Kymmenen vuotta sitten hän kertoo päässeensä viimein mukaan suojelutoimintaan, kun sai hyödyntää ammattiosaamistaan kenttälaboratorion toiminnassa. “Siellä urapolku vei yhä pidemmälle ja nyt tehtävät ovat jälleen uusia. Olen ollut syventämässä suojeluosaamista myös Säteilyturvakeskuksen (STUK) Vapaaehtoisessa Säteilymittausjoukkueessa (SMJ) sen perustamisesta alkaen. Uusien asioiden oppiminen, kurssien suunnittelu, kouluttaminen ja johtaminen MPK:n kursseina ovat olleet antoisia. Siihenkin on saatu jo yli sata kurssin käynyttä.”
Koulutustoimintaa osallistuminen on mahtavaa, koska sitä kautta on omaksuttava asioita syvällisemmin ja koeponnistettava oma osaaminen käytännössä. Syväoppimista parhaasta päästä. Koulutuksen lisäksi viikonlopun parhaita asioita oli tutustua uusiin ihmisiin. Kävi jopa niin, että inttiaikainen tupakaveri Ropponen oli tällä samalla kurssilla!”
Kouluttamiskykyä yhteisen koulutusohjelman mukaisesti
Piiripäällikkö Jyrki Niukkanen (MPK Kaakkois-Suomi) vastaa MPK:n pioneerikoulutusohjelmasta. MPK:n palkattuun henkilökuntaan kuuluvilla koulutusohjelmien vastuuhenkilöillä on monesti taustaa ja osaamista kyseisessä aselajissa: “Olen Kadettikoulusta valmistumisen jälkeen toiminut kouluttajana Korialla Kymen pioneeripataljoonassa, kouluttajana ja yksikönpäällikkönä Reserviupseerikoulun pioneerikomppaniassa ja yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen opettaja Pioneerikoulussa 2000-luvun alussa. Sen jälkeen työtehtävät Puolustusvoimissa veivät erilaisiin esikuntatehtäviin Pääesikunnassa ja Maavoimissa”, Niukkanen kertoo.
Säteilymittarin toiminnan testausta (RDS-200).
Vuoden 2020 alusta voimaan astuneen lakimuutoksen jälkeen Puolustusvoimat hyväksyy Maanpuolustuskoulutus MPK:n antaman sotilaallisia valmiuksia palvelevan (SOTVA) koulutuksen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaikki annettava koulutus perustuu hyväksyttyihin koulutusohjelmiin. Pioneerikoulutusohjelma kattaa kaikki pioneeritoiminnan lajit, paitsi valmiusrakentamisen, jota ohjaa oma koulutusohjelmansa. Koulutusohjelmaa ylläpitää ja kehittää siihen nimetty, aktiivisista reserviläisistä sekä MPK:n ja Puolustusvoimien henkilökunnasta koostuva kehittämisryhmä.
Edellisen aselajikouluttajakurssin aiheena olivat suluttamisen ja raivaamisen perusteet ja kuluvana vuonna ovat vuorossa palo- ja pelastustoiminnan sekä suojelutiedustelun aiheet. Sen lisäksi, että kurssilaiset perehtyvät Puolustusvoimien kouluttajien opastamana viimeisimpiin koulutusmenetelmiin, saadaan kursseilla myös tallennettua aineistoa koulutusohjelman mukaisten harjoitusten opetuspaketteihin, joita voidaan hyödyntää jatkossa MPK:n kursseilla.
Pelastusajoneuvon, sen toimintojen ja varustuksen esittely.
MPK:n ja Puolustusvoimien keskitetyssä kouluttajakoulutuksessa kolme osakokonaisuutta
Orientaatiojaksolla maaliskuussa koulutettavat henkilöt tutustuivat toisiinsa ja syventyivät koulutettaviin aiheisiin. Samalla porukka jaettiin kolmen hengen ryhmiin, jotka jalostavat saamaansa tietoa koulutuksessa käytettäväksi materiaaliksi. Orientaatiojakso oli osallistujille Puolustusvoimien vapaaehtoinen harjoitus.
Kesän aikana toteutettavalla etäjaksolla osallistujat suunnittelevat pienryhmissä omia koulutuksia syksyn intensiivijaksoa varten. Suunnittelun kuusi osa-aluetta sisältävät palo- ja pelastustoiminnan sekä suojelutiedustelun osa-alueita. Ryhmätöissä hyödynnetään PVMOODLE:n työtilaa ja mentorit tukevat ryhmien suunnittelutoimintaa.
Intensiivijaksolla eli lokakuussa Porin prikaatissa Säkylässä järjestettävässä, viikon mittaisessa kertausharjoituksessa laaditut koulutussuunnitelmat koeponnistetaan käytännön koulutuksessa. Saadut kokemukset ja opit otetaan sitten hyötykäyttöön MPK:n ja Puolustusvoimien suojelukoulutuksissa.
Suojainten käytön harjoittelua.
Teksti:
Timo Lukkarinen, maj res, HRU:n Pioneeriosasto / Pääkaupunkiseudun Pioneerikilta
Heikki Ropponen, ylik res, Pohjan Pioneerikilta
Jyrki Niukkanen, piiripäällikkö, MPK Kaakkois-Suomi
Ossi Hietala, Koulutus- ja viestintäsuunnittelija, MPK Keskustoimisto
Esa Koskinen, kapt, Porin Prikaati (PORPRE).
Kuvat: Timo Lukkarinen
