Suojelun osaamiskeskus – valmiutta ja valtakunnallista vaikuttavuutta

Vuoden 2015 puolustusvoimauudistus ei enää loppukesästä 2020 pitäisi olla artikkelin aloitussanoissa, mutta sen vaikutusta nykymuotoiselle Suojelun osaamiskeskukselle (SOK), ei voi jättää huomioimatta. Pioneerirykmentti lakkautettiin 31.12.2014 ja suojelun valtakunnallinen osaamiskeskus siirtyi Porin prikaatiin. Tämän kokonaisuuden muodostivat Suojelun erikoisosasto (SEO) sekä Suojelukomppania (SLUK) ja sen alaisuudessa toiminut palkatun henkilökunnan täydennyskoulutusosasto eli Kurssiosasto (KSI OS).

Suojelun osaamiskeskus perustettiin alkuun ns. virtuaalisena kokoonpanona eli sillä ei ollut virallista rakennetta tai organisaatiota. Oli vain erikseen nimettyjä henkilöitä, jotka oman työnsä ohessa tekivät osaamiskeskukselle kuuluvia tehtäviä. Virtuaaliseen osaamiskeskukseen oli tällöin nimettynä Suojelun erikoisosaston, Suojelukomppanian ja Kurssiosaston henkilöstöä. Suojelun osaamiskeskukselle käskettyjen tehtävien toteuttamisen tehostamiseksi ja järkiperäistämiseksi tunnistettiin tarve sijoittaa koko henkilöstö samaan organisaatioon ja tehdä suojelun osaamiskeskuksesta virallinen organisaatio.

Suojelun osaamiskeskuksen organisoimisesta Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonan esikuntaan kuuluvaksi organisaatioksi päätettiin 10.9.2019. Suojelun osaamiskeskus aloitti toimivana organisaationa 1.1.2020 alkaen. Samalla Suojelun erikoisosaston nimestä, toiminnallisuutta kuvaavana normaaliolojen (NO) organisaationa, luovuttiin ja Suojelun osaamiskeskus nimi perustettiin. Suojelun erikoisosaston säilyy kuitenkin poikkeusolojen (PO) korkean valmiuden erikoisyksikkönä. Uuden organisaation kokoonpanoon kuuluvat osaamiskeskuksen johtaja, apulaisjohtaja, valmiusaliupseeri, vääpeli, kurssiosaston johtaja sekä neljä kurssinjohtajaa.  Kurssiosaston kurssinjohtajat ovat valtakunnallisia suojelun eri toimialojen kärkiosaajia. Kärkiosaajien vastuut on jaoteltu seuraavasti: suojelutiedustelu- ja näytteenotto, puhdistus- ja suojelulääkintä, suojeluhuolto sekä puhdistus.

Suojelun osaamiskeskuksen tehtävät voi karkeasti jakaa kolmeen osaan: valmius, koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Valmius jakautuu valtakunnallisen suojelutiedustelupartion (NO) sekä Suojelun erikoisosaston (PO) valmiuden ja osaamisen ylläpitoon. Valmiutta ylläpidetään säännöllisellä harjoitustoiminnalla osallistumalla paikallispuolustusharjoituksiin ympäri Suomea aina keväisin ja syksyisin, vuosittaisilla harjoituksilla Puolustusvoimien keskeisimpien yhteistoimintaosapuolten kanssa sekä SEO:n kertausharjoituksilla. Paikallispuolustusharjoitukset ovat keskeinen NO:n valmiuden kehittämisen foorumi. Niissä pääsemme harjoittelemaan erilaisissa toimintaympäristöissä, kehitämme kattavaa viranomaisyhteistyötä ja parannamme valtakunnallista CBRNE tietoisuutta ja osaamista. Edellä mainittujen lisäksi valmiuteen kuuluvat tavanomaisen ja tavanomaisesta poikkeava virka-apu CBRNE -uhkatilanteissa sekä muiden viranomaisten tukeminen puolustusvoimien suojelu- ja pelastamisen suorituskyvyillä. Suojelutiedustelupartio on valtakunnallinen suorituskyky. Muuten tuemme virka-apupyyntöjen mukaisesti Porin prikaatin vastuualueella.

Viranomaisyhteistyötä CBRNE uhkatilanteessa paikallispuolustusharjoituksessa Keski-Suomessa.

Koulutustoiminta jakautuu palkatun henkilöstön perus- ja täydennyskoulutukseen sekä asevelvollisten koulutukseen. Vuosittain johdamme noin 10 suojelu- ja pelastusalan täydennyskoulutuskurssia palkatulle henkilöstölle. Osalle kursseista on oppilaita tullut myös muiden viranomaisten puolelta. Kurssit toteutetaan Maasotakoulun ohjauksessa ja heidän vaatimusten mukaisesti. Kurssien järjestämisvastuu on kurssiosastolla.

Henkilöpuhdistusjärjestelmän kouluttajakurssin PVMOODLE-työtila.

SOK tukee SLUK:n joukkotuotantoa mm. johtamalla pelastusalan kurssit koulutettaville. KSI OS:n kurssinjohtajilla on pelastusalan kurssien johtamisoikeudet, joten varusmiehellä on SLUK:ssa mahdollista suorittaa pelastuskursseja siten, että saa reserviin mukaan todistuksen kurssien suorittamisesta.

Osallistumme suojelualan tutkimus- ja kehittämistoimintaan Maavoimien esikunnan ja Maasotakoulun ohjauksen mukaisesti. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistumiseen kuuluvat hanke-, ohjesääntö- ja kehittämistyöt sekä kouluttaminen, asiantuntijalausunnot ja kenttäkokeet. Tänä vuonna olemme mukana mm.  Taisteluainekoulutusalueen (Live Agent Training, LAT) kehittämisessä, suojanaamarihankkeessa, hengityssuojainten puhdistusprojektissa, suojelutiedusteluajoneuvon (SUTI) päivittämisessä (MidLife Upgrade, MLU) sekä suojelutoiminnan käsikirjan kirjoittamisessa.

Valtakunnallista mediahuomiota saavutettiin taisteluainekoulutuksen aloittamisella, joka uutisoitiin laajalti kaikissa merkittävissä medioissa. Harjoitteleminen oikeasti hermokaasu sariinilla tai syövyttävällä sinappikaasulla, kuulostaa varmasti rajulta ja uutiskynnyksen ylittyminen on siksi luonnollista, mutta olemme osallistuneet harjoitustoimintaan vastaavilla aineilla jo vuosien ajan. Tähän saakka olemme joutuneet käymään ulkomailla päästäksemme harjoittelemaan todellisia CBRN-tilanteita, mutta nyt meille aukeaa mahdollisuus toteuttaa koko suojelutoiminnan harjoituskokonaisuus Säkylässä.

Harjoitustoimintaa oikeilla taisteluaineilla. Kuva: Puolustusvoimat.

Toinen valtakunnallisiin uutisiin päätynyt toiminta oli, koronaepidemian aiheuttamasta hengityssuojainpulasta innoituksen saanut puhdistusprojekti, johon pääsimme osallistumaan. Hengityssuojainten puhdistusprojekti (HEDE-projekti) on usean eri tahon (mm. PV, LUT, VTT, THL, TTL, FIMEA) yhteistyön tulos, josta puolustusvoimien osalta päävastuussa on Tutkimuslaitos (PVTUTKL). Meiltä osallistui viisi henkilöä pilottivaiheeseen, josta saimme todella arvokasta oppia ja tutkimustietoa huokoisten materiaalien puhdistustoiminnasta. Tärkeää oli päästä myös toteamaan jo käytössä olevien välineiden ja menetelmien toimivuus soveltamista vaatineessa tilanteessa. Puolustusministeri Antti Kaikkosen lausunnon mukaisesti: ”Hengityssuojainten puhdistuslaitteisto on Puolustusvoimien kehittämä ja nyt toimivaksi todettu.” – MTV uutiset 5.5.2020.

Suojavarusteiden puhdistusprojekti. Kuva Puolustusvoimat.

Muita SOK:n toimintaan olennaisesti kuuluvia tehtäviä:

-asiantuntijatehtävät mm. erilaisissa CBRNE yhteistoimintatyöryhmissä

-kansainvälinen yhteistyö suojelualan ulkomaisten toimijoiden kanssa, joista yhtenä tärkeimmistä on Suomi-Ruotsi eli FISE-yhteistyö.

-suojelualan perustaistelumenetelmien laadinta ja päivittäminen. Tarpeet perustaistelumenetelmien päivittämiseen saamme ns. Lessons Learned-prosessin kautta (LL), kun suojelujoukkoja kouluttavat toimijat raportoivat havainnoistaan.

-suojelun opetussisältöjen luominen ja ylläpitäminen puolustusvoimien verkko-oppimisympäristössä (PVMOODLE). PVMOODLE:een on luotu kurssirakenne suojelukoulutettavalle varusmiehelle. Kursseista voi laatia halutun koulutuspolun erimerkiksi suojelutiedustelu-, pelastus- sekä suojeluhuoltomiehelle. Kurssirakenne on luotu koulutusuudistuksen (K2020) vaatimusten mukaisesti ja sitä tullaan kehittämään koulutuksessa saatujen kokemusten perusteella. Lähivuosina tulemme tuottamaan kymmeniä opetusvideoita eri suojeluaiheista ja laajentamaan kurssitarjontaa esimerkiksi suojelulääkinnän osalta.

-ajantasainen lähialueseuranta suojelujoukkojen tilanteesta yhteistoiminnassa tiedustelulaitoksen kanssa. Tavoitteena on tunnistaa uhat ja kehittää omaa toimintaa paremmin niitä vastaaviksi.

Suojelun osaamiskeskuksen tehtäväkenttä on todella laaja ja yhteistyötä tehdään monella eri rintamalla. Mielenkiintoisia tehtäviä riittää jokaiselle päivälle ja eikä vähiten siksi, että tällä toiminnalla on valtakunnallista vaikuttavuutta. Niin normaaliolojen arjessa kuin poikkeusoloissa.

Teksti ja kuvat: Suojelun osaamiskeskuksen johtaja, kapteeni Karri Kinisjärvi

Julkaistu aiemmin Hakku-lehdessä 3/2020.