Museomatka Romaniaan
Kesäinen kaupunkilomakohde kolmisen vuotta sitten oli Romanian pääkaupunki Bukarest. Matkatoimiston kautta oli varattu läheltä rautatieasemaa sijaitseva edullinen hotelli. Hotellin seinässä komeili kolme tähteä, mutta sisäpuoli ei vastannut tähteäkään. Huoneet olivat siistit, mutta hotellin remontti oli jäänyt kesken rahan, innostuksen, taidon tai jonkun muun yllättävän syyn vuoksi. Hotellin hintaan piti kuulua aamiainen, mutta sitä ei saatu. Aamuisin nautimme kahvin, limun ja hampurilaisen viereisessä ”mäkkärissä”. Bukarestin hintataso on vielä edullinen, mutta hintatason oletan nousevan elintason kohotessa ja turistimäärän kasvaessa.
Valitettavasti maakokemukseni on vain neljän päivän ajalta ja vain Bukarestista. Maaseutualue ja muut kaupungit olisivat varmaan erilaisia. Bukarestissa näki uusia korkeita rakennuksia ja vanhoja liki hajoamispisteessä olevia vanhanajan tyllin rakennuksia. Näinpähän erään hienon hotellin edessä seisovan Rolls-Roycen. Aseman ympäristössä nukkui ihmisiä kadulla, huumeruiskuja lojui jalkakäytävän reunalla. Toisaalta joissakin puistoissa oli rauhallista ja siistiä ja lapset leikkivät siellä.
Museokohteita matkalla olivat Sotamuseo (Muzeului Militar National ”Regele Ferdinand I), Luonnontieteen museo (Muzeul Național de Istorie Naturală Grigore Antipa), Geologian museo (Muzeul Național de Geologie), Parlamenttitalo (Palatul Parlamentului).
Sotamuseo (Muzeului Militar National ”Regele Ferdinand I)
Mielenkiintoinen sotamuseo sijaitsee lähellä rautatieasemaa. Museo koostuu neljästä eri rakennuksesta sekä ulkoalueesta. Museon kiertämiseen kannattaa varata useampi tunti, sillä muuten vierailu menee läpijuoksuksi. Ja kannattaa varata evästä ja juotavaa mukaan, sillä paikalta ei löytynyt kahviota.
Museon pääsymaksu oli 50 leitä ja saman verran sai maksaa kuvausluvasta (1 euro oli silloin noin 4 leitä). Kun kuulin tämän hinnan, ajattelin maassa sovellettavan kaksihintajärjestelmää, eli ulkomaankieltä puhuvilta ja ulkomaalaisen näköisiltä otetaan enemmän.
Päärakennuksen näyttelyt alkoivat ajasta, jolloin liikuttiin hevosella, linnat olivat liki valloittamattomia, kivääri ladattiin suusta ja tykillä ammuttiin kivipalloja. Näyttelyt loppuivat jonnekin kylänsodan loppupuolen aikoihin.
Kaikki taistelukuvaukset, vitriinit ja näyttelyesineet olivat hyvin esillä ja museomaisella ammattitaidolla esillä. Kyltit olisi saanut olla myös englanniksi.
Mielenkiintoinen konetykki, ladattiin varmaankin suusta.
Omaa mielenkiintoani herätti kevyt kaksiputkinen kevyt ilmatorjuntatykki tai konekivääri, siinä oli jotain tuttua. Aivan ilmetty Suomessakin tutun Sergein esiaste, tosin kaliiberi oli vain 14,5 mm. Kyltti kertoi aseen valmistusmaan olleen Romanian, kuten monen muunkin museossa olleen laitteen. Epäilen tosin valmistusmaaksi tai suunnittelupaikaksi tämän ja moneen muun laitteen osalta Neuvostoliittoa.
Romaniassa valmistettu ilmatorjuntatykki vuodelta 1974, kaliiberi 14,5 mm. Rakenneratkaisut kuin tutussa Sergeissä.
Ilmailuhallissa oli sotilas-, siviili- ja avaruustekniikkaa. Hallin katossa komeili romanialaisen ilmailupioneerin, Henri Coandan, lentokoneen replika. Hänen mukaansa on nimitetty myös Bukarestin lentokenttä.
Sojuz 40:n aukaisu tapahtui Baikonurin kosmodromilta 14. toukokuuta 1981 ja paluu noin 8 vuorokautta myöhemmin, 22. toukokuuta 1981. Lennolla oli mukana romanialainen Dumitru Prunairu ja neuvostoliittolainen Leonid Popov. Romanialaisen kosmonautin kuva ja käytetty paluukapseli ovat esillä ilmailuhallissa.
Paluukapseli kahdelle.
Kuljetusvälineitä esittelevässä hallissa on pääosin hevosvetoisia kärryjä. Olipa sinne tuotu pieni veturikin.
Asuste- ja käsiasehalli tuli kierrettyä nopeasti. Alkoi olla kiire kuvaamaan ulkoalueen laitteita. No, vitriinissä kuitenkin huomasin Suomi-konepistoolin. Siis asekokoelma hipoo täydellisyyttä.
Ulkoalueella on panssari-, tykki-, ohjus- ja tutkakalustoa. Onpa pihalla yksi lentokone, MIG-15. Panssareiden tykkitornit olivat tutunnäköisiä, eli olivat neuvostoliittolaisia. Alustoissa oli sitten eroa, siinäpä olisi panssareiden harrastajille mielenkiintoinen työsarka. Ulkoalueen kalustosta pääosa oli tykkejä. Lisäksi esillä oli joitakin ohjuksia, tutkia ja ilmatorjunnan keskuslaskimia. Kalusto oli 1900-luvun alun ja kylmän sodan päättymisen väliltä.
20 mm:n ilmatorjuntakanuuna Oerlikon vuodelta 1928.
SA-2, eli paikallinen mallimerkintä 20 DSU ”VOLHOV”.
Ilmavalvontatutka ”PERISKOP”, ilmeisesti neuvostoliittolaista valmisteta.
Käytössä Romaniassa vuosina 1952 – 1972.
Lentämisen kehitystä, ”kangaspuista” I.A.R -80 -hävittäjän takana näkyvään suihkuhävittäjään.
Luonnontieteen museo (Muzeul Național de Istorie Naturală Grigore Antipa)
Jos sotamuseossa oli niukasti kävijöitä, niin tällä oli sitäkin enemmän. Ei vallan tungokseen saakka, mutta niin paljon, että kuvaaminen oli hankalaa. Täälläkin piti maksaa kamerankäytöstä erikseen.
Museo on vanhassa palatsimaisessa rakennuksessa, jossa kolmessa kerroksessa on täytettyjä eläimiä, luurankoja, akvaariossa olevia kaloja ja paljon muuta katseltavaa. Museossa oli myös fossiileja ja meteoriitteja.
Täytettyjen eläinten lisäksi paikalla oli akvaariossa kaloja.
Ammoniitti.
Ukrainasta löytynyt meteoriitti.
Perhosnäyttely
Luonnontieteen museon pihalla oli erillinen kasvihuoneen tyylinen pienehkö rakennus. Siellä oli perhosnäyttely. Olin varautunut vitriineissä oleviin kuolleisiin perhosiin, mutta sisään astuessa totesin tulleeni trooppiseen tilaan, jossa lenteli isoja perhosia. Nämä olivat kämmenen kokoisia. Tämä paikka oli erityisesti lasten suosikki.
Jos otti hedelmän käteensä, niin perhoset tulivat syömään sitä.
Geologian museo (Muzeul Național de Geologie)
Luonnontieteen museon lähellä on Geologian museo. Tämä ei ollut niin suosittu, kuin Eläintieteellinen museo. Taisimme olla ainoat henkilöt museon henkilöiden lisäksi. Museo sijaitsee Kiseleffin puistossa vanhassa palatsimaisessa rakennuksessa. Museossa on kahdessa kerroksessa ”kivenmurikoita” vitriineissä. Näiden kivien lisäksi kerrottiin maapallon kehityksestä ja kasvillisuuksista eri aikoina. Myös mineraalitutkimus oli esillä.
Yksi ”kivenmurikka”.
Yksi monista fossiileista.
Parlamenttitalo (Palatul Parlamentului)
Jos jokin asia lähtee ns. lapasesta, niin tämä rakennus kuuluu niihin. Nicolae Ceaușescu rakennutti komean palatsin, sen ympäristön sekä palatsiin johtavan lukuisilla suihkulähteillä koristellun kadun. Palatsin rakentamien aloitettiin vuonna 1984 ja vuonna 1989 oli kaksi kolmannesta rakennuksesta valmiina. Nicolae Ceaușescu syrjäytettiin joulukuussa vuonna 1989 ja tuomittiin ammuttavaksi vaimonsa kanssa. Rakennusta on sen jälkeen rakennettu edelleen, mutta on vieläkin kesken.
Palatsia varten purettiin alueelta taloja ja kirkkoja. Viiden vuoden aikana rakennustyömaalla työskenteli 700 arkkitehtia ja 20 000 työläistä kolmessa vuorossa. Palatsissa on useita isoja saleja, jopa 16 metriä korkeita. Rakennuksen maanpäällisiä kerroksia on 12 ja maan alla on 4-6 kerrosta. Kerrotaan, että maan alla oli juna valmiina kiidättämään johtaja lentokentälle vaaran uhatessa.
Pääsimme reilun tunnin kestävälle maanpäällisten kerrosten kierrokselle. Kierrokset kattoivat pääasiassa saleja, pienimpiin huoneisiin emme päässeet. Rakennusta käytetään mm. kansainvälisiin kokouksiin.
Yksi lukuisista saleista.
Jos tähän taajamaan menen uudelleen, niin silloin osallistun kierrokseen, jossa pääsee myös rakennuksen maanalaisiin kerroksiin.
Sitten kotona
Matkasta jäi hiukan sekainen kuva. Bukarest on vielä turistille edullinen, hienoja museoita, mutta oletettavasi ihmisten välillä suuria tuloeroja – kelkasta pudonneita ihmisiä. Museot on varmaan tehty edellisen hallinnon aikana. Millaista olisikaan maaseudulla?
Heikki Marttila
Kuvat Ville Marttila ja Heikki Marttila
