Pienten maiden erilaiset ratkaisut

Reserviläisliitto on ollut eurooppalaisia reservinaliupseerijärjestöjä yhdistävän CISOR-järjestön (Confédération Interalliée des Sous-Officiers de Réserve) täysjäsenenä noin kymmenen vuoden ajan.

Suomi on valittu CISOR-järjestön puheenjohtajamaaksi vuosille 2016 – 2018. Olen lupautunut osallistumaan puheenjohtajakauden tapahtumien järjestämiseen ja vastuullani on lokakuussa 2016 Santahaminassa järjestettävä CISOR:n turvallisuuspoliittinen kongressi.

Osallistuin tähän tehtävään liittyen 8.-11.10.2015 Sloveniassa järjestettyyn CISOR:n kokoustapahtumaan Reserviläisliiton puheenjohtajiston jäsenten oltua estyneenä. Tavoitteenani oli saada ensikäden tietoa kokousjärjestelyjen toteutuksesta ja tasosta, kansainvälisen tapahtuman järjestelyjen erityispiirteistä sekä muiden maiden edustajien odotuksista Suomen puheenjohtajakaudelle.

Kokouksen yhteydessä osallistujille tarjoutui myös mahdollisuus tutustua siihen, miten aikaisemmin entiseen Jugoslaviaan kuulunut kahden miljoonan asukkaan valtio on järjestänyt maanpuolustuksensa. Slovenia on sekä Euroopan Unionin että puolustusliitto NATO:n jäsen. Maa on luopunut asevelvollisuudesta ja sillä on nykyisin n. 7000 miehen puolustusvoimat ja vain 1000 miehen reservi. Paikallisten reserviläisten mukaan maanpuolustus ei ole enää koko kansan asia vaan sotilaista on tullut ammattiryhmä muiden joukossa. Tämä osoittaa kuinka lyhyt on ihmisen muisti, Slovenia kun on ollut sodassa viimeksi vuonna 1991 itsenäistymiseensä liittyen.

Asevelvollisuus oli esillä enää museoissa. Näin siitä huolimatta, että itsenäistymisen mahdollistivat 1960-luvun lopulla luodun alueellisen puolustusjärjestelmän alueelliset joukot. Vierailimme Novo meston kaupungin varuskunnan museossa, jossa oppaana toiminut eversti oli itsekin taistellut nuorena upseerina maansa itsenäisyyden puolesta. Museossa näkyi myös tämänkaltaisten kriisien luonne, jossa aseita ja varusteita hankitaan sieltä mistä saadaan. Vitriinissä esillä ollut hollantilainen panssarintorjunta-ase oli laittomasti hankittu ja käytössä keskellä Eurooppaa alle 25 vuotta sitten. Mieleeni tulivat suomalaiset jääkärit ja Vapaussota.

Sloveniassa ei ole kuin yksi sotilaslentokenttä ja maan koko ilmavoimat mahtuvat yhtä aikaa pariin lentokonehalliin. Kalusto muodostuu pienistä potkurikoneista ja helikoptereista. Slovenian ilmavoimilla ei ole käytössään yhtään suihkukonetta. Silti lähellä Kroatian rajaa sijaitsevaa Cerkljen lentotukikohtaa kunnostetaan isolla rahalla, jotta kaikilla NATO:n lentokoneilla olisi mahdollisuus tukeutua kyseiseen tukikohtaan. Pieni maa luottaa siihen, että isot liittolaiset tukevat sitä hädän hetkellä.

Ensi kesänä alkava Reserviläisliiton puheenjohtajakausi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden esitellä oman maamme puolustusratkaisua. Lähinnä Keski- ja Etelä-Euroopan NATO-maista tulevat kokousedustajat tulevat havaitsemaan, että Suomi on laaja mutta harvaan asuttu maa, jossa asuu maanpuolustustahtoinen kansa. Yleiseen asevelvollisuuden ja suuren reservin varaan rakennettu puolustus on tehokas, edullinen ja uskottava vaihtoehto puolustusliittoihin kuulumattoman maalle.

Uskon, että kaksi vuotta kestävän puheenjohtajakauden aikana CISOR-yhteistyökumppanit vakuuttuvat myös suomalaisen reservin osaamisesta. Hämmästystä tulee varmasti aiheuttamaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen laajuus maassamme. Muualla Euroopassa reserviläisille pääasiassa maksetaan palkkaa osallistumisesta reserviläistoimintaa. Suomessa suurin osa toiminnasta tapahtuu korvauksetta tai reserviläinen on jopa valmis itse maksamaan osallistumisestaan esim. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämään koulutukseen. Erikoiselta saattaa myös tuntua se, kuinka saumattomasti eri sotilasarvoihin kuuluvat reserviläiset toimivat yhdessä. Näissä asioissa on monella CISOR:n jäsenmaalla meiltä opittavaa.

CISOR:n turvallisuuspoliittinen kongressin järjestelyihin tarvitaan monenlaisia henkilöitä. Työskentelykieli kokouksissa on englanti mutta etenkin ranskankielen osaajia kaivatan mukaan opastus-, tulkkaus- ja kokousasiakirjojen käsittelytehtäviin. Kuljetus- ja päivystystehtäviin tarvitaan myös useita henkilöitä koko kokousviikonlopun ajaksi. Kokousjärjestelyihin osallistuville järjestetään myös ensikeväänä koulutusta kansainvälisten tapahtumien järjestämisestä. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan CISOR:n kokousten järjestelyihin, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Juha Parkkonen

puheenjohtaja@helresp.fi