Reserviläisliiton tavoitteita tukevat ehdokkaat pärjäsivät hyvin eduskuntavaaleissa

Kevään eduskuntavaalit ovat nyt takana ja tätä tekstiä kirjoitettaessa hallitusneuvottelut ovat kiivaassa käynnissä.  Turvallisuuden ennustettiin nousevan vaalien yhdeksi teemaksi mutta jo lokakuussa julkaistu puolustuksen parlamentaarisen selvitystyöryhmän raportti osoitti suurimpien puolueiden olevan yhtä mieltä puolustusmäärärahojen määrän lisäämisestä. Myöskään NATO-kysymyksestä ei noussut vahvaa linjakysymystä näissä vaaleissa.

Reserviläisliitto on poliittisesti sitoutumaton mutta liitossa tunnistettiin vaalien merkitys niin maanpuolustuksen kuin etenkin vapaaehtoisen maanpuolustuksen edunvalvonnan näkökulmasta. Reserviläisliitto laati oman kymmenen kohdan Vahvaa puolustusta ylläpidettävä -vaaliohjelman, jonka painopisteinä olivat koko Suomen puolustaminen, yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen sekä riittävän puolustusmäärärahatason turvaaminen. Ohjelman alakohtina olivat myös, että pääkaupunkiseudulle on pikaisesti rakennettava eri ammunnan harrastajien ampumaharjoittelun mahdollistava ampumaurheilukeskus sekä että tulevalla vaalikaudella on tehtävä aselain kokonaisuudistus, jossa aselain edellisen uudistuksen ylilyöntejä korjataan.

Ohjelma esiteltiin maaliskuun alussa tiedotusvälineille sekä eduskuntavaaleihin osallistuneille puolueille. Tavoitteena oli, että eri puolueiden kansanedustajaehdokkaat voisivat tutustua ja sitoutua edistämään Reserviläisliiton kannalta tärkeitä asioita vaalityössään ja myöhemmin eduskunnassa.

Uutena piirteenä otettiin käyttöön ehdokkaiden sertifioiminen. Kansanedustajaehdokkaat, jotka ilmoittivat tukevansa Reserviläisliiton vaaliohjelmaan kirjattuja tavoitteita, saivat mm. oikeuden käyttää kampanjamateriaalissaan Reserviläisliiton sertifioima ehdokas –tunnusta ja hänen tietonsa julkaistiin liiton Vaalit 2015 -verkkosivuilla. Yhteensä 173 ehdokasta yhdeksästä vaaleissa ehdokkaita asettuneesta ryhmästä ilmoitti tukevansa Reserviläisliiton tavoitteita.

Eduskuntavaalien tulos oli mielenkiintoinen. Vaaleissa kansanedustaehdokkaaksi asettuneista valittiin eduskuntaan harvempi kuin joka kymmenes. Reserviläisliiton sertifioimista ehdokkaista kuitenkin lähes 20 prosenttia valittiin valtiopäiville vuosiksi 2015 -2019. Heidän joukossaan olivat Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut Simon Elo, Antti Kaikkonen, Mika Niikko, Jussi Niinistö ja Wille Rydman.  Lisäksi sekä Reserviläisliiton nykyinen ja edellinen puheenjohtaja valittiin kansanedustajaksi.

Reserviläisliiton vaaliohjelmaa tukevat 33 kansanedustajaa saivat eduskuntavaaleissa yhteensä yli 200000 ääntä, mikä on noin kuusi kertaa enemmän kuin Reserviläisliitossa on jäseniä. Jos nämä kansanedustajat päättäisivät erota puolueistaan ja perustaa eduskuntaan yhteisen ”Reserviläisliiton eduskuntaryhmän”, olisi se kansanedustajien määrällä mitaten yksi eduskunnan suurimmista ryhmistä.

Edunvalvonnan ja vaikuttamisen kannalta on suuri merkitys mihin valiokuntiin ja muihin tehtäviin Reserviläisliiton tavoitteita kannattavia kansanedustajia valitaan. Puolustusvaliokunnan lisäksi ainakin valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostoon valittaviin kansanedustajiin kannattaa kiinnittää huomiota. Toivottavasti myös tulevan hallituksen puolustusministeri on hyvin perillä Reserviläisliiton tavoitteita.

Reserviläisliiton on seurattava tarkasti eduskunnan työskentelyä ja muistutettava tarvittaessa koko vaalikauden ajan niistä tavoitteista, joihin liiton sertifioimat kansanedustajat vaalikamppailun aikana ovat sitoutuneet.