Uudistettu lehti sekä sodan varjossa avautuva yhteiskunta
Tatu Häkkinen, Puheenjohtaja, URUP
Asioilla on tapana uudistua ja kehittyä. Uudenmaan reservipiirien yhteisen piirilehden Oltermannin jo tovi sitten käynnistynyttä uudistamisprosessia läheltä seuranneena ja tätä 30.3.2022 julkistettavaa verkkojulkaisua katsoessani olen enemmän kuin tyytyväinen prosessin lopputulokseen. 2020-luvulle tuotu piirilehti on monien kokouksien, päätösten ja yhteismietintöjen summa. Lopputulos on moderni, ajassa kiinni oleva, sähköisessä muodossa oleva lehti, jota jokainen piirien jäsen voi ylpeänä lukea.
Sähköinen julkaisu tuo tullessaan monia etuja. Lehtijuttujen ei tarvitse odottaa julkaisua pidempää aikaa, ja esimerkiksi piirien sosiaalisen median juttujen julkaiseminen onnistuu helposti osana piirilehteä. Kuten joku on joskus sanonut: paperilehden käsissä pitäminen on kokemus, sähköisen lehden lukeminen uusien, tuoreiden sisältöjen kanssa on nykypäivää.
Lehden uudistamisprojekti oli omasta näkökulmastani tarkasteltuna varsin kivuton prosessi. Uudistamisprojektin päättäminen piireissä, sivujen tekijän valitseminen tarjouspyyntöjen kautta, suunnittelutyöryhmän kokoukset… koko paketti nitoutui erittäin kiitettävällä tavalla tähän hienoon lopputulokseen. Haluan kiittää lehden työryhmän jäseniä antamastaan panoksesta lehden saattamiseksi julkaisukuntoon. Erityisesti haluan kiittää päätoimittajaa Timo Åkmania, piirien toiminnanjohtajaa Risto Lehtoa sekä Aisti Designia asiantuntevasta ja ammattimaisesta jäljestä piirilehteä suunniteltaessa!
Vaikka koronavirus on edelleen läsnä yhteiskunnassamme, olemme saaneet lähiviikkoina nähdä yhteiskunnan avautuvan enemmälti. Rajoituksia on poistettu ja esimerkiksi maanpuolustuskurssit ja -toiminnot ovat lähteneet ahkerasti käyntiin. Olen käsitellyt aihetta kirjoituksissani jo tarpeeksi menneinä kuukausina. Totean lyhyesti aiheen loppuun: pysykää kunnossa, pysykää terveinä!
Maailmantilanne on aiheuttanut huolta lähiaikoina. Venäjän aloittama sota Ukrainassa on tätä kirjoittaessani ollut käynnissä kuukauden päivät. En lähde porautumaan aiheeseen osana tätä puheenjohtajan kirjoitustani sen enempää. Me kaikki median eri muotoja katsovina ja lukevina tiedämme missä sodassa tällä hetkellä mennään. Jokainen meistä varmasti toivoo, että sota Ukrainassa loppuu ja asiassa päästään rauhaan vievään lopputulokseen. Sodat ovat aina tupanneet loppumaan tavalla tai toisella jossain kohtaa. Niin varmasti myös tekee tämäkin sota.
Sota on aiheuttanut täällä Suomessa myös erilaisia toimia ja keskustelua maanpuolustukseen liittyvistä asioista. NATO-keskustelusta saisi tähän kirjoitettua varmasti kokonaisen kirjan verran asiaa, joten jätän sen myös suosiolla muiden käsiteltäväksi. Lisäksi suomalaisissa herännyt auttamisen halu ukrainalaisia kohtaan on ollut hienoa katsottavaa. Yksityishenkilöt, yhdistykset, piirit ja liitot ovat osallistuneet Ukrainan ponnistelujen tukemiseen erilaisin tavoin. Myös valtiovalta on tukenut Ukrainaa puolustusmateriaalilla aina luotiliiveistä tykkeihin asti. Nostan hattua kaikille eri henkilöille ja toimijoille, jotka ovat teoilla ja tavaroilla auttaneet hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata.
Keskustelua tärkeämpi asia on mielestäni suomalaisissa herännyt maanpuolustusinto ja tekemisen meininki. Niin, johan se into ja tekemisen aste oli korkealla aikaisemminkin, mutta tästä on astuttu vielä suurempi askel eteenpäin. Tämä on huomattu muun muuassa reserviläiskentällä paikallisyhdistyksissä, joihin on liittynyt ennätysmäärä jäseniä Ukrainan sodan alettua. Syitä liittymiseen on ollut monia, mutta yksi nostaa huomattavasti päätänsä, kun liittymiseen liittyviä syitä olen lukenut: halu tehdä jotain ja olla aktiivinen maanpuolustuksen saralla.
Oli syy mikä tahansa ja maanpuolustuksen tekemisen muoto mikä tahansa: kiitän aktiivisuudestanne teitä kaikkia, jotka osallistutte omalla tavallanne yhteisen maanpuolustuksen tekemiseen. Muotoja ja tekoja on monia. Pääasia on, että oman ennättämisen, jaksamisen ja normaalin elämän lomassa tekee asian eteen juuri sen verran, kuin itse jaksaa ja pystyy. Kukaan ei voi enempää vaatia.
Kiitän näin kirjoitukseni lopuksi sinua, arvoisa yhteisen verkkolehtemme lukija, että olet avannut tämän piiriemme yhteisen verkkolehden näytöllesi ja luet tätä tekstiä. Arvostan suuresti käyttämääsi aikaa, jonka olet päättänyt käyttää näiden yhteisten juttujemme lukemiseen. Toivotetaan yhdessä piirilehti Oltermanni tervetulleeksi uuteen julkaisumuotoonsa ja toivotaan sille yhdessä hyviä ja hienoja kehittymisen askelia myös tulevaisuutta silmällä pitäen!
—
Kirjoitus on julkaisu alun perin Digioltermannin blogissa 30.3.2022.
Lue Digioltermannia tästä:
