Aluetoimiston päällikkö esittäytyy

Uudenmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Vesa Sundqvist,

Kaartin jääkärirykmentti

 

Everstiluutnantti Vesa Sundqvist, meille reserviläisille sinä olet merkittävä henkilö, uusi tuttavuus, ja vieras vain toistaiseksi. Kuka olet, mistä tulet, mitä on matkalla mukaan tullut? Kerro jotain taustoistasi.

Olen kesällä 50 vuotta täyttänyt everstiluutnantti Helsingistä, joka on viettänyt lapsuutensa Nurmijärvellä, nuoruutensa Tuusulassa ja keski-ikäisenä yrittänyt helsinkiläistyä, tosin vähän huonolla menestyksellä, sillä puolustusvoimat on tarjonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana toinen toistaan mielenkiintoisempia tehtäviä eri puolilla Suomea. Kesäkuun alussa 2017 aloitin erittäin mieluisassa tehtävässä Uudenmaan aluetoimiston päällikkönä.

Asepalvelusta yli 30 vuotta

Asepalvelus on osaltani kestänyt jo yli 30 vuotta. Se alkoi helmikuussa 1987 saapumiserässä 1/87 Savon prikaatissa jatkuen va-vänrikkinä Panssariprikaatissa tammikuussa 1988 aina kesän loppuun asti. Kadettikoulussa opiskelin vuosina 1988-91. Aloitin aktiivipalvelukseni luutnanttina loppukesästä 1991 Helsingin ilmatorjuntarykmentissä Hyrylässä ja palvelin siellä vuoteen 2003 asti mm. tykkilinjan johtajana aliupseerikoulussa, patterin päällikkönä sekä suunnittelu- ja valmiuspäällikkönä.  Tosin sinä aikana palvelin reilun vuoden Bosniassa SFOR-operaatiossa vuosina 1997-98 jääkärikomppanian varapäällikkönä ja päällikkönä. Uudemman kerran olin sotakoulun penkillä Maanpuolustuskorkeakoulussa vuosina 1998-2000 valmistuen yleisesikuntaupseeriksi. Välittömästi sen jälkeen aloitin suunnittelu- ja valmiuspäällikkönä, operaatiopäällikkönä Helsingin ilmatorjuntarykmentissä. Pääesikunnan maavoimaosastolla palvelin osastoesiupseerina vuosina 2003-06 ja Lapin ilmatorjuntarykmentissä esikuntapäällikkönä 2007-09. Tämän jälkeen palvelin ilmasotakoulun Koulutuskeskuksen johtajana 2009-2010. Maanpuolustuskorkeakoulussa palvelin ilmatorjunnan ja ilmasotaopin pääopettajana 2011-12 sekä suunnitteluyksikön päällikkönä, strategiapäällikkönä 2012-15 sekä Maavoimien esikunnassa henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkönä 2015-17 ennen siirtymistäni nykyiseen tehtävään.

Tuossa on jo kiertoa kerrakseen. Tällaisista siirtymisistä ja uusien haasteiden kohtaamisista lienee jäänyt sinulle mieleen tärkeitä havaintoja, vai kuinka?

Kyllä, matkallani olen saanut tavata toinen toistaan hienompia ihmisiä. Toivon myös, että pystyn hyödyntämään kertynyttä kokemusta työkavereideni ja läheisteni parhaaksi. Sen olen urani varrella oppinut, että pelkästään yksin tekemällä on mahdollista saada aikaan kovin vähän – asiat ovat usein niin laajoja ja erityisasiantuntemusta vaativia, että jokainen on omalta osaltaan avainpeluri. Yritän omalla panoksellani vaikuttaa siihen, että työilmapiiri ja tehtävien edellyttämät resurssit olisivat johtamassani joukossa kohdillaan, jolloin perusta niin työssä jaksamiselle kuin tuloksen tekemiselle olisi kunnossa. Toivottavasti matkan varrella on tarttunut mukaan myös ripaus lisää armollisuutta niin itseä kuin kanssaihmisiäkin kohtaan – useimmissa tapauksissa lempeällä vaativuudella pääsee kokemukseni mukaan hyviin tuloksiin.

Olen naimissa ja minulla on kolme lasta, joista nuorimmainen on 10-vuotias ja vanhimmat 21- ja 23-vuotiaita yliopisto-opiskelijoita. Vaimolleni Eevalle olen äärimmäisen kiitollinen hänen sinnikkyydestään näinä vuosina, kun olen työni vuoksi joutunut asumaan erillään perheestäni. Ikinä ei Eeva ole valittanut ja tukea sekä kannustusta on riittänyt – toivottavasti pystyn antamaan edes pienen osan siitä takaisin nyt kun palvelen taas Helsingissä.

Miten päädyit sotilasuralle?

Upseerin ura alkoi tuntua kiinnostavalta vaihtoehdolta jo varsin nuorena. Varusmiespalvelus ja aika va-vänrikkinä vahvistivat tätä tuntemusta siinä määrin, että hain lopulta ainoastaan Kadettikouluun. Toinen kovasti minua kiinnostanut vaihtoehto oli lentäjän ammatti, mutta hakematta jäi tuolloin.

Nyt olemme tutustuneet sujuvasti ja mutkattomasti everstiluutnantti Vesa Sundqvistiin ja hänen taustoihinsa. Siirrymme seuraavaksi aluetoimiston päällikön arkipäivään. Olet ollut pyöreät 100 päivää aluetoimiston päällikkönä. Miltä koko aluetoimiston työrupeamat näyttävät syksyllä 2017?

Aluetoimiston tehtäväkenttä on laaja ja monipuolinen. Se toimii asevelvollisten, muiden viranomaisten ja yritysten rajapinnassa.  Kun otetaan huomioon, että Uudellamaalla asuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä ja se, että puolustusvoimien 900 000 henkilön reservistä merkittävä osa on pakkautunut Uudellemaalle, niin koko ajan on sellainen tasainen peruskuorma hoidettavana. Sama pätee maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen, muiden viranomaisten ja yritysten merkittävään volyymiin Uudellamaalla. Mielenkiintoisia tehtäviä ja hienoja kohtaamisia ihmisten kanssa on täten aika tasaisesti läpi vuoden.

Näkyvin osa työtä kutsunnat

Tällä hetkellä ehkä näkyvin osa Uudenmaan aluetoimiston työstä on kutsuntojen toimeenpano Uudellamaalla. Ne käynnistyivät 22.8. ja päättyvät 15.12.2017. Koko Suomessa kutsunnanalaisia on tänä vuonna noin 35 000 ja Uudellamaalla noin 10 000. Pääosa kutsunnanalaisista on ikäluokkaa 1999 ja lisäksi joukossa on uusintatarkastukseen määrättyjä edellisvuosien kutsunnoista. Uudenmaan aluetoimisto määrää palvelukseen eniten Karjalan prikaatiin Kouvolan Vekaranjärvelle, Kaartin jääkärirykmenttiin Helsingin Santahaminaan ja Rannikkoprikaatiin Kirkkonummen Upinniemeen. Muita Uudenmaan aluetoimiston ns. kiintiöjoukko-osastoja ovat Uudenmaan prikaati Raaseporin Dragsvikissa, Panssariprikaati Hattulan Parolannummella ja Maasotakoulu Haminassa.

Uudenmaan aluetoimistolle kutsuntojen toimeenpano on iso ponnistus. Onnistuakseen tehtävässään se tarvitsee tukea kutsuntalautakuntien kokoonpanoihin oman aluetoimiston väen lisäksi – ja tukea on myös saatu; Kaartin jääkärirykmentin esikunnan lisäksi Rannikkoprikaatista ja Uudenmaan prikaatista ja tänä syksynä ensimmäistä kertaa myös Pääesikunnasta. Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa on käynnistetty lisäksi suunnittelutyö sotatieteiden maisterikurssilla opiskelevien upseereiden kouluttamisesta toimimaan kutsuntalautakunnissa osana uudistettavaa sotatieteiden maisterin tutkintoa. On mahdollista, että tätä pilotoitaisiin jo syksyllä 2018 – aika näyttää.

Puolustusvoimien pääsotaharjoitus huipentuu tänä vuonna marras-joulukuun taitteessa Uusimaa 17 -harjoitukseen, jossa Kaartin jääkärirykmentillä on keskeinen rooli. Kertausharjoituskäskytys tähän harjoitukseen toteutettiin pääosin ennen juhannusta, joten moni uusmaalainenkin reserviläinen on jo saanut kutsun ja pääsee harjaannuttamaan omaa sodan ajan osaamistaan kohta puolin.

6.12.2017 ylennysvalmistelut ovat myös käynnissä niin miehistön, aliupseeriston kuin upseeriston osalta. Aluetoimiston päälliköllä on toimivalta reservin miehistön ja aliupseeriston ylennysten osalta. Reservin upseereiden ylennysesitykset aluetoimisto käsittelee puoltomerkintöjen kera ja toimittaa ne Maavoimien esikuntaan. Siellä ne esitellään maavoimien komentajalle ja toimitetaan edelleen Pääesikuntaan puolustusvoimien henkilöstöpäällikölle esiteltäviksi puolustusvoimain komentajalle päätyen tasavallan presidentille päätettäviksi.

Voisi todeta, että prosessi on niin pitkä ja perusteellinen, ettei sattumille oikein löydy sijaa, vaan ylennykset todellakin tulevat ansioista, jos ovat tullakseen… Ja yhä useammalle reserviläiselle se onkin taas mahdollista, kun vuosittaisten kertausharjoitusten volyymi on puolustusvoimallisesti saatu nostettua muutaman laihemman vuoden jälkeen noin 18.000 koulutetun reserviläisen tasolle vuodesta 2015 alkaen. Näin puolustusvoimauudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista, toiminnan tason palauttaminen suorituskykyvaatimusten edellyttämälle tasolle, on näiltä osin hyvin saavutettu.

Tuo selvitys oli perusteellinen ja varsin paikallaan. Se antoi todella sysäyksen. Allekirjoittanutkin vasta nyt oikein ymmärtää, mikä merkitys näissä ylennysasioissa on sillä, kun lontoon kielellä toistetaan ja toistetaan, että let`s make difference. Jokaisen taitojaan kehittävän ja toimintakyvystään huolehtivan reserviläisen kohdalle sattuu kertausharjoituksissa tilanteita, joissa on mahdollista tulla nähdyksi. Mitä oleellista ja reserviläisille tärkeää tiedotettavaa voisi olla juuri nyt niille, jotka aikovat asioida aluetoimiston kanssa lähiaikoina?

Uudenmaan aluetoimiston asiakaspalvelu (puhelut, sähköposti) on päivittäin (ma-pe) toiminnassa kello 8-16. Onkin hyvä paikka tässä yhteydessä tiedottaa kaikille, että henkilökohtainen asiointi paikanpäällä asiakaspalvelupisteessä Lauttasaaressa, osoitteessa Pohjoiskaari 36, on avoinna ainoastaan tiistaisin ja perjantaisin kello 8-16. Aluetoimistomme on mukana myös valtakunnallisessa puhelinpalvelujen kehittämisen pilottihankkeessa, jolloin ruuhkatilanteessa palvelun saattaa saada esimerkiksi Lounais-Suomen aluetoimistosta. Aluetoimiston järjestämät tarkastukset (AJT) pidetään myös toistaiseksi Lauttasaaressa odoteltaessa päätöstä uusista tilajärjestelyistä.

Uudenmaan aluetoimiston pääosat muuttivat kesän alussa Lauttasaaresta Santahaminaan osoitteeseen Santahaminantie 17. Tavoitteena on, että koko aluetoimisto olisi Santahaminassa syksyllä 2018. Tällöin asiakaspalvelupisteemme sijaitsisi pääportin tuntumassa.

Toivoisin, että reserviläiset muistaisivat ennakoida asioidensa hoitoa Uudenmaan aluetoimiston suuntaan, koska volyymit ovat meillä todella suuret. Näin päästään todennäköisemmin parempaan lopputulokseen molempien osapuolten kannalta. Samaan hengenvetoon on kyllä todettava, että suurin osa reserviläisistä hoitaa asiansa tässäkin suhteessa mallikelpoisesti.

Tuossa oli paljon tärkeää asiaa aluetoimiston asiakkaille. Siinä oli myös lupausta uusista käytänteistä tuleville vuosille. Eri medioissa silloin tällöin nostetaan esille naisten vapaaehtoinen asepalvelus. Viimeksi heidät liitettiin kutsuntoihin, jotka parhaillaan ovat menossa myös Uudellamaalla. Paljonko naisia on alueellamme hakeutunut vapaaehtoiseen palvelukseen tänä vuonna?

Naisten hakeutuminen vapaaehtoiseen asepalvelukseen on vaihdellut vuosien varrella reilusta 400:sta yli 1.100:een (katso kuva). Viimeisen kymmenen vuoden aikana trendi on ollut voimakkaasti ylöspäin. Naiset eivät osallistu kutsuntoihin, vaan heille pidetään keväisin erillinen valintatilaisuus.

Vapaaehtoiset naiset täydentävät erinomaisesti asevelvollisten miesten joukkoa; asepalveluksen suorittaneista naisista noin 65-70% saa johtajakoulutuksen.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna Uudenmaan aluetoimiston alueelta haki eniten naisia (324/ v. 2017) vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja suosituin joukko-osasto oli Kaartin jääkärirykmentti (165/ v. 2017).

Näin tuli selväksi, että tämä paljon kiinnostava naisten hakeutuminen asepalvelukseen on ollut viime vuodet nousujohteista.  Voitko mainita joitakin asioita, jotka ovat nousseet tarkempaan tarkasteluun nykyisessä työkentässäsi?

Sotilaallisen turvallisuusympäristömme voimakas muutos viime vuosien aikana on edellyttänyt puolustusvoimilta erityisesti valmiuteen liittyvien kokonaisuuksien tarkastelua. Paljon työtä on tehty ja nyt myös maavoimat on jälleen sekä valmius- että koulutusorganisaatio. Kylmän sodan päättymisen jälkeisenä ajanjaksona se profiloitui normaalioloissa enempi erinomaisena asevelvollisten kouluttajana.

Keväällä 2017 julkistetussa puolustusselonteossa on mainittu, että käyttöön saannin perusteella tarkasteltuna puolustusvoimissa on eri valmiudessa olevia joukkoja. Valmiusjoukkojen terävimmän kärjen muodostavat valmiusosastot, valmiusyksiköt (joiden koulutus käynnistyi tänä kesänä ennen juhannusta) ja välittömän valmiuden joukot.

Selonteossa todetaan myös, että sodan ajan joukkojen täysimääräinen käyttöön saaminen edellyttää täydentäviä materiaalihankintoja ja yhteiskunnasta otettavia resursseja. Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyiseen 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä. Sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa tarvittaessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot. Näin ollen sodan ajan joukkojen määrä on noin 280 000 sotilasta.

Tässä yhteydessä on hyvä mahdollisuus kiinnittää huomiota myös siihen, että puolustusvoimille on annettu 1.7.2017 lukien uusi tehtävä, nimittäin neljäs päätehtävä eli osallistuminen ulkomaisen avun antamiseen ja vastaanottoon. Entiset kolme päätehtävää eli Suomen sotilaallinen puolustaminen, tuki muille viranomaisille ja osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ovat edelleen voimassa.

Herra everstiluutnantti, saimme tässä keskustelutuokiossa kootuksi melko tuhdin paketin ajankohtaista asiaa ja tarpeellista tietoa monellekin meistä.  Henkilökuvakin jo rakentui haastattelun alkupuolella. Kiitos esittäytymisestä. Otetaan vielä keskustelumme lopuksi lukijallekin mieleen jäävät kevennykset, joiden kautta käy selville, että aluetoimiston päällikkönä palvelee aito ihminen.

Kysymykset:

1) pesäpallo vai jalkapallo 2) kalastus vai metsästys 3) marjat vai sienet?

Vastaukset:

1) jalkapallo 2) kalastus – sain muuten 50-v-lahjaksi uuden virvelin 🙂  3) vaikea valinta, mutta kallistun niukasti marjojen kannalle!

Haastattelijana Keijo Kylmälä