Alpo Rusi, Etupiirin ote – Suomen valtapeli Euroopan rajalla 1700–2014
Gummerus 2014,
ISBN 978-951-20-9715-9,
411 sivua
Poliittisen järjestelmän tila heijastuu myös ulkopolitiikkaan.
Suomen asema rajamaana
Millaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomen tulisi tehdä?
Miten Venäjän muutos ja Ukrainan tapahtumat vaikuttavat Suomen asemaan? Onko Suomeen alkanut kohdistua sotilaallista uhkaa ensimmäistä kertaa kylmän sodan päättymisen jälkeen? Voisiko Suomi toimia laajan yhteistyön edistäjänä tehokkaammin Naton jäsenenä kuin sen ulkopuolella? Alpo Rusin
Etupiirin ote – Suomen valtapeli Euroopan rajalla 1700–2014 (Gummerus) on historiallinen yhteenveto Suomen ja Venäjän suhteista sekä ajankohtainen puheenvuoro ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun pilvien kasaannuttua jälleen Euroopan taivaalle.
Presidentin neuvonantaja, tutkija ja kirjailija, VTT Alpo Rusi on nähnyt aitiopaikalta lähihistorian merkittävät käänteet. Etupiirin ote -kirjassa hän kuvaa Suomen asemaa läntisten ja itäisten mahtien rajamaana alkaen
Narvan taistelusta, ohi autonomian ajan ja Neuvostoliiton, kohti vuoden 2014 aikana eskaloitunutta lähialuekriisiä.
”Suomen historia kolmensadan vuoden aikajanalla on miehityksen, puolustussotien, sisällissodan, mutta myös alistumisen ja emansipaation historiaa. Kyky lukea historian muutosta ja turvallisuustilannetta, muutoksen isoa kuvaa, on olennainen seikka arvioitaessa menneisyyden käännekohtia. Poliittisen järjestelmän tila heijastuu myös ulkopolitiikkaan. On siksi tarpeen yrittää koota yhtenäinen esitys näiden tekijöiden vaikutuksesta historiallisissa yhteyksissä. Tässä teoksessa hyödynnetään omien tutkimusteni ja kokemusteni ohella alan keskeisintä kirjallisuutta ja uusia arkistotietoja”, Alpo Rusi kirjoittaa.
Suomi otti 1990-luvulla vahvan roolin osana Euroopan unionia ja Balkanin kriisin ratkaisuja. Maailman turvallisuusrakenteiden ison kuvan muuttuessa 2000-luvun alusta lähtien Suomen ulkopoliittinen johtojärjestys alkoi hajota ja yhteisten kansallisten tavoitteiden luominen vaikeutua. Rusi analysoi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa eikä kaihda paljastaa lähihistorian salattujakaan taustoja. Hän tarjoaa myös näkemyksen, mitä Suomen tulisi tehdä.
